Uusi tutkimus osoittaa, että Suomessa järjestettävät messut toivat järjestämispaikkakunnilleen viime vuonna peräti 458 miljoonan euron tulovirran. Summa on kasvanut yli 10 prosenttia viime vuodesta. Tapahtumien tuottama välitön työllisyysvaikutus paikkakunnille oli 3 895 henkilötyövuotta ja kokonaistyöllisyysvaikutus yli 6 000 henkilötyövuotta. Messujen näytteilleasettajat ja messuvieraat käyttävät rahaa mm. ravintoloihin, kahviloihin, majoitukseen ja matkustamiseen sekä asioivat paikallisissa kaupoissa. […]

Uusi tutkimus osoittaa, että Suomessa järjestettävät messut toivat järjestämispaikkakunnilleen viime vuonna peräti 458 miljoonan euron tulovirran. Summa on kasvanut yli 10 prosenttia viime vuodesta. Tapahtumien tuottama välitön työllisyysvaikutus paikkakunnille oli 3 895 henkilötyövuotta ja kokonaistyöllisyysvaikutus yli 6 000 henkilötyövuotta.
Messujen näytteilleasettajat ja messuvieraat käyttävät rahaa mm. ravintoloihin, kahviloihin, majoitukseen ja matkustamiseen sekä asioivat paikallisissa kaupoissa. Keskimäärin näytteilleasettaja käyttää osallistumiseensa 6 506 euroa ja kävijät kuluttavat messumatkaansa keskimäärin 105 euroa.
Eri puolilla Suomea järjestetään vuosittain yli 150 messut. Messuja on sekä ammattilaisille että kuluttajille. Suosittuja messuaiheita olivat viime vuonna rakentaminen ja hyvinvointi, molempien alojen messuja järjestettiin kuudessa eri kaupungissa. Yksittäisistä messuista olivat suosituimmat Helsingin Kirjamessut, joihin tutustui yli 85 000 kävijää.
Henkilökohtaisiin tapaamisiin perustuvan messumedian suosio on kasvussa. Kantar TNS:n vastikään tekemä mainonnan määrää mittaava tutkimuksen mukaan mainostajat käyttivät messuihin viime vuonna 12 prosenttia edellisvuotta enemmän euroja.
”Kohtaamisten merkitys kasvaa digimedian ohella. Messuilla koko ala kokoontuu muutamaksi päiväksi saman katon alle ja siellä syntyy valtava määrä merkittäviä kontakteja. Luottamus luodaan kasvokkain tapaamisessa. Messut on aidosti sosiaalinen media”, sanoo Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n puheenjohtaja Hannu Vähätalo.
Tulo- ja työllisyysvirrat laskettiin työkalulla, joka on kehitetty suomalaisten messujärjestäjien yhdistyksen Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n ja Haaga-Helian yhteistyöllä. Tutkimus perustuu Suomessa vuonna 2018 järjestettyihin tapahtumiin. Laskelma huomioi messujen ja muiden messukeskuksissa järjestettävien tapahtumien välittömästi ja välillisesti aikaansaaman liikevaihdon, tulovirtojen jakautumisen eri toimialoille, välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset sekä verotulovaikutukset. Matkailun rahavirtojen mittaaminen perustuu nk. pohjoismaiseen malliin sekä Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpitoon perustuviin panos-tuotoslaskelmiin.
Lisätietoja: Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry, toiminnanjohtaja Reija Könönen, p. 050 5604614, reija.kononen@messutsuomessa.fi ja projektipäällikkö Petteri Ohtonen, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, p. 040 826 8183, petteri.ohtonen@haaga-helia.fi
Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry. on suomalaisten messujärjestäjien yhdistys, joka kehittää messuja markkinointimediana ja edistää alan toimijoiden yhteistyötä. www.messutsuomessa.fi