Taloustutkimuksen toukokuun alussa valmistuneen tutkimuksen mukaan maamme messutoiminnan miltei täydellinen seisahtuminen leikkasi viime vuonna 80 prosenttia messujen ympäristölleen normaalivuosina tuomista tulo- ja työllisyysvaikutuksista. Euroissa pudotusta pandemiaa edeltävään aikaan on liki puoli miljardia. Messuilla on kokoaan suurempi vaikutus järjestämisalueidensa elinkeinoelämään ja työllisyyteen. Messujen näytteilleasettajat ja messuvieraat käyttävät rahaa mm. ravintoloihin, kahviloihin, majoitukseen ja matkustamiseen sekä asioivat […]

Taloustutkimuksen toukokuun alussa valmistuneen tutkimuksen mukaan maamme messutoiminnan miltei täydellinen seisahtuminen leikkasi viime vuonna 80 prosenttia messujen ympäristölleen normaalivuosina tuomista tulo- ja työllisyysvaikutuksista. Euroissa pudotusta pandemiaa edeltävään aikaan on liki puoli miljardia.

Messuilla on kokoaan suurempi vaikutus järjestämisalueidensa elinkeinoelämään ja työllisyyteen. Messujen näytteilleasettajat ja messuvieraat käyttävät rahaa mm. ravintoloihin, kahviloihin, majoitukseen ja matkustamiseen sekä asioivat paikallisissa kaupoissa.

Korona keskeytti suomalaisen messutoiminnan liki kahdeksi vuodeksi. Seisahdus on koetellut myös järjestämispaikkakuntien taloutta, sillä Taloustutkimuksen vasta valmistuneen tutkimuksen mukaan messut ja muut messukeskuksissa järjestetyt tapahtumat toivat vuonna 2019 järjestämispaikkakunnilleen 553 miljoonan tulovirran. Tapahtumien työllisyysvaikutus oli 7 350 henkilötyövuotta.

Pandemiavuonna 2021 vastaavat luvut olivat enää 105 miljoonaa euroa ja 1425 henkilötyövuotta. Tuloinjektio elinkeinoelämälle romahti 80 prosentilla koska vain joitain messuja ja tapahtumia pystyttiin järjestämään.
”Vuoden 2021 pohjakosketus on nyt onneksi ohitettu ja messuala on kääntymässä uuteen nousuun. Eri puolella Suomea keväällä järjestetyt messutapahtumat ovat sujuneet hyvin ja auttaneet omalta osaltaan Suomen elinkeinoa virkistymään pitkän koronakauden jälkeen. Messuilla on päästy taas tekemään kauppaa ja esittelemään uutuuksia. Messutapahtumien laajat tulo- ja työllisyysvaikutukset huomioiden tilanne virkistää koko suomalaista elinkeinoelämää, sanoo Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n puheenjohtaja Marja Pekkanen.

Eri puolilla Suomea järjestetään normaalivuosina yli 150 messut. Messuja on sekä ammattilaisille että kuluttajille. Suosittuja messuaiheita ovat mm. rakentaminen ja hyvinvointi, molempien alojen messuja järjestetään useissa eri kaupungeissa. Messut ovat myös vahva myyntikanava. Tehty tutkimus ei huomioi messuilla tehtyjä kauppoja ja niiden vaikutusta elinkeinoelämälle.

Messujen tulo- ja työllisyysvaikutukset 2021 – tutkimuksen teki Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry: n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry on ammattimaisten messujärjestäjien yhteinen kattojärjestö Suomessa. Vastaava tutkimus on tehty aiemmin myös vuosina 2020 ja 2019.

Lisätietoja: Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry, puheenjohtaja Marja Pekkanen, p. 040 545 7766, marja.pekkanen@turunmessukeskus.fi ja toiminnanjohtaja Reija Könönen, p. 050 5604614, reija.kononen@messutsuomessa.fi ja tutkimusjohtaja Pasi Holm, Taloustutkimus Oy p. 050 374 7462, pasi.holm@taloustutkimus.fi

Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry kattaa ammattimaisen messujärjestämisen Suomessa. Jäseniä ovat Suomen Messut Oyj, Tampereen Messut Oy, Turun Messukeskus Oy, Lahden Messut, Jyväskylän Messut Oy, Pohjois-Suomen Messut ry., Pohjanmaan Expo Oy, Suomen Asuntomessut Osuuskunta, Mediapro Messut Oy, Riihimäen Messut Oy ja KPK Events.  www.messutsuomessa.fi